Riistavahingot ja petoeläinvahingot
Riista- ja petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa 105/2009. Laissa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä valtion talousarvion määrärahoista varoja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen sekä riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta estämiseen.
Korvausta maksetaan hirvieläimen aiheuttamasta
- viljelysvahingoista
- kotieläimelle aiheutuneesta vahingosta
- metsävahingoista ja metsänviljelyaineiston vahingoista.
Suurpetovahinkojen osalta korvausta maksetaan pedon aiheuttamista
- viljelysvahingoista (koottu sato, mehiläispesät, tallatut alueet)
- kotieläimelle aiheutuneet vahingot
- sekä eläinten pitoon tarkoitettujen rakenteiden vauriot
- metsästys- tai muussa työtilanteessa petoeläimen hyökkäyksen kohteeksi joutunut koira tai sen vammojen hoidosta aiheutuneita eläinlääkärikustannuksia.
- Petoeläinvahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131: ”Vahinkoilmoitus ja korvaushakemus petoeläimen aiheuttamien viljelys-, eläin- ja irtaimistovahinkojen korvaamiseksi ” ja
- hirvivahinkokorvausta lomakkeella 148 ”Vahinkoilmoitus ja korvaushakemus hirvieläimen aiheuttamien viljelys- ja kotieläinvahinkojen korvaamiseksi”. Katso lomakkeet Ruokaviraston sivulta.
Tapahtuneesta vahingosta tulee ilmoittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle välittömästi vahingon havaitsemisen jälkeen. Petoeläinkorvauksen maksaminen edellyttää maaseutuelinkeinoviranomaisen katselmuskäyntiä vahinkopaikalle vahingon toteamiseksi. Eläinvahinkotapauksissa eläimen raatoa ei tule hävittää ennen katselmusta.
Maaseutuelinkeinoviranomainen ilmoittaa havainnoistaan Riistanhoitokeskukseen ja käyttää tarvittaessa Riistanhoitokeskuksen ja -yhdistysten asiantuntijoita apuna vahinkojen toteamisessa. Tapahtunut vahinko (vahingon kohde, vahinkopaikka, vahingonaiheuttajan jättämät jäljet) kannattaa lisäksi dokumentoida esim. valokuvaamalla aina kun se on mahdollista.
Riistavahinkolain mukaista korvausta maksetaan korvausehtojen täyttyessä. Riistaeläimen aiheuttamasta viljelysvahingosta voidaan korvata enintään menetetyn sadon arvoa vastaava määrä sekä vahingoittuneiden puutarha- ja taimitarhakasvien käypää arvoa vastaava määrä. Korvauksen määrää viljelysvahinkojen osalta laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon säästyneet sadonkorjuu- ja muut kustannukset. Korvausta ei makseta riistapelloille aiheutuneista vahingoista. Viljelysvahingon määrää ja sen arvoa laskettaessa käytetään satovahinkojen korvausjärjestelmän mukaisia viljelyskasvien yksikköhintoina ja normisatomääriä. Kotieläinten korvausarvosta säädetään Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävistä käyvistä arvoista 834/2018.